Eiii! Ensilumista ei saatu nauttia kauan, lämpötila oli salakavalasti yöllä vaihtunu plussan puolelle, ja lumet haihtuvat pikkuhiljaa kokonaan pois. :(

Vaikka syyslomaa vietänki, heräsin ukkelin kans aamukaffille, niinku muinaki loma-aamuina. Kun hän läks töihin, minä valjastin koiran ja lähdettiin vesisadetta uhmaten lenkille loskaiseen säähän. Matkalla sain karvaasti kokea, ettei mun talvipopot pidä ollenkaan vettä. Sohjoksi sulanut lumi oli todellakin MÄRKÄÄ ja mun jalat lillui vedessä kun harpoin saappaissani eteenpäin. Ei kuitenkaa palellu, ja veteen kengissä tottui hujauksessa, joten sisukkaasti lompsittiin yli 7km.

Lenkin jälkeen oli kyllä hyvä fiilis, ja aamupuuron jälkeen iski siivousinspis. Muksut avuksi, jokaiselle joku huone siivottavaksi, ja puhdasta tuli ennätysvauhtia. :D Lapset ovat ihania apulaisia, kun sille päälle sattuvat. <3 Tai sanottasko niin, että kun minä olen tarpeeksi kypsynyt tksin siivoamiseen ja otan ihan oikean pomon roolin. Sillon tapahtuu! :D

Siistiin taloon oli sit mukava sytytellä kynttilöitä, muutama tuoksuvainen sekaan. Sitten kelpaski leipoa pari rahkaista mustikkapiirasta. Ja nehän katosi parempiin suihin ennen ku ehdin kissaa sanoa. ;)

Illan ratoksi kävin vielä kuopuksen kans pienen kävelylenkin pikkusiskon luona iltakaffeella. Systeri saatteli meidät vielä kotiin.