Totesin taas maanantaina, että vaikka lihakset painaa enempi ko läski, niin se ei silti selitä mun painoani. Läskiä on liikaa ja siitä pitää päästä eroon! 

Päätin kokeilla karppausta. Ma-aamuna puntariin tärähti lukemat 72.9kg. Heti eka karppauspäivinä putosi 2kg. Viis päivää karppausta, ja paino oli enää 70.6kg. Jospa tää toimis mun kohdalla. :)

Eilen oli epäonnea matkassa. Lähdettiin miehen vanhempien mökille, ja päätin juosta koiran kans metsätien pätkän, 5 kilsaa. Jäin kyydistä ja laitoin Sports Trackerin päälle. Lähdin hyvillä mielin juoksemaan. Sateen jälkeen paistoi ilta-aurinko ja tuuli leudosti. Juoksu kulki hyvin. Hipoi uutta ennätystä. Reilun kilsan juostuani yhtäkkiä kivenmurikka asettui huonosti jalan alle ja nilkka taittui pahasti sisäänpäin. Koiraki katsoi hölmistyneenä ku mä sadatellen onnuin menemään.

Yritin soittaa miehelle ja lapsille, että hakevat minut mökille, mutta kukaan ei vastannu puhelimeen. Kävelin varovasti ja ajattelin jatkaa hissukseen matkaa, kunnes joku soittaa takasin ja pääsen autokyytiin. No, puoli kilsaa käveltyäni päätin juosta, että pääsen nopeammin perille, ei huvittanut jäädä sääskien syötiksi. 

Kukaan ei soittanu. Juoksin loput 3,5 kilsaa ontuen. Kipu ei tuntunut valtaisalta. Mökille päästyäni otin kengän jalasta ja huomasin että nilkan ulkosyrjä oli turvonnu valtavaksi palloksi. Kipukin tuli heti kun vauhti pysähtyi.

Uitin jalkaa kylmässä järvivedessä, mutta eipä se turvotus mihinkää lähteny. Siihen loppui haaveet mukavasta kalastusreissusta. Möllötin mökissä makkaraa paistaen ja musiikkia kuunnellen kuopuksen kanssa, kun muut riekkuivat onnessaan pihalla ja kiskoivat järvestä kaksin käsin kalaa! (No, vähän piti liioitella kun harmittaa niin suuresti tämä ikävä tapaturma. Saa nähä millon sitä taas voi juosta!!!)

image.jpg